Kari Ketonen

Kari Ketonen on tullut tutuksi monipuolisena näyttelijänä niin television, teatterin kuin elokuvien parista. Lisäksi hän on kirjoittanut ja ohjannut televisioon sarjoja, sketsejä, viihdeohjelmia ja mainoksia. Erityisesti Ketonen muistetaan elokuvasta Pelikaanimies sekä tv-sarjoista Ketonen & Myllyrinne ja Putous. Hän on myös saanut erilaisia viihdealan palkintoja ja -ehdokkuuksia.

Karin puheenvuorot käsittelevät itsetuntemusta, läsnäolon taitoa, karisman kehittämistä, hengityksen merkitystä ja sitä, miten keho varastoi tunteet, joiden kohtaamista vältämme. Kari Ketonen myös kouluttaa johtajia tunteiden käsittelyyn ja kohtaamiseen itsessään ja muissa.

Vuosituhannen vaihteessa Kari koki olonsa ahdistuneeksi ja masentuneeksi suuren osan ajastaan. Hän ajatteli ratkaisevansa asian itse, mutta päätti lopulta tarvitsevansa asiantuntija-apua. Keväällä 2001 hän hakeutui terapiaan ja parin vuoden päästä ryhtyi itse opiskelemaan terapeutiksi.

Puheenvuoroissaan Kari haluaa antaa mallin, jolla selittää ja ennustaa ihmisen toimintaa.

”Monesti vain nostamme tassut pystyyn koska maailma ja kokemuksemme siinä näyttää liian monimutkaiselta. Jos sinulla on hyvä ja toimiva malli omassa elämässä, se toimii suhteessa todellisuuteen luotettavasti.”

Hyvä johtaja osaa käsitellä omia tunteitaan

Kari Ketonen on pitänyt puheenvuoroja ja kouluttanut johtamistaitoa lukuisissa yrityksissä. Hän uskoo, että omien tunteiden käsitteleminen on ehdottoman tärkeää, jos haluaa kasvattaa luottamusta johtajana.

”Jos johtaja ei pysty käsittelemään omia tunteitaan, ihmiset pelkäävät aina, että johtajan astuessa huoneeseen, hän kaataa omat tunteensa muiden niskaan. On nimittäin niin, että se mitä emme tunne ja tunnista, manifestoituu kuitenkin tavalla tai toisella meidän käytökseemme tiedostamatta. Esimerkiksi muut voivat kokea ihmisen aivan eri tavalla kuin ihminen itse. Meillä on paljon virheellisiä käsityksiä siitä mitä tai miten me ulospäin viestimme.”

Karin mukaan torjutut tunteet kuluttavat energiaamme. Joudumme vastustamaan tunnetta samalla voimalla, jolla se pyrkii tietoisuuteen. Tästä syntyy jännitystila, joka kuormittaa ja vie jatkuvasti energiaa.